|
Kirjoja alan ammattilaisille ja lapsen kasvattajille, joita kaikki
aikuiset ovat siinä miten he lapsen kohtaavat, silloin kun kohtaavat.
|
Eveil-Kustannus
Uomakuja
2 B
39 01600 Vantaa
040-723 61 60
eveil@elisanet.fi
|
Tilaukset : granum.uta.fi
tai eveil@elisanet.fi
Postimaksu lisätään. Lasku lähetyksen
mukana.
Didier
Dumas on ranskalainen psykoanalyytikko, joka käsittelee
lapsen terveen psyykkisen kehityksen ydinkysymyksiä vanhempien,
erityisesti isän merkityksen kannalta, hyödyntäen pohdiskelussaan
myös neurotieteitä, sosiologiaa ja
mytologiaa.
Dumas on kirjoittanut myös miehen
seksuaalisuudesta, La Sexualité
masculine ja nuorten seksuaalisuudesta, La sexualité des ados
racontée par eux-mêmes.

|
UUTUUS
Didier Dumas
JA LAPSI LOI ISÄN
ISBN 978-951.98603-9-8 Nid.
205 s, 28,-
Lapsi rakastaa meitä
kun saamme mielihyvää hänen kanssaan olemisesta. Tämä mielihyvä on
perusta vastavuoroisuudelle, jota hän tarvitsee voidakseen samastua
meihin ja kasvaa, sanoo Dumas.
Kasvatusta tärkeämpää
on muistaa olleensa itse lapsi ja tiedostaa mielessä tapahtuva
samastumisprosessi, jonka kautta lapsi sisäistää vanhempiensa
kielen, tavan ajatella sekä oman kulttuurinsa arvot ja asenteet.
Isänä oleminen on ennen kaikkea oman isänsä toistamista.
Vanhempia on
ohjeistettu yksimielisyyteen kasvatuskysymyksistä. Dumas katsoo,
että ”samastumalla vuoronperään kumpaankin vanhempaansa lapsi
rakentaa itselleen oman persoonallisuuden. Se, että hänen
vanhempansa eivät ole aina samaa mieltä, pakottaa hänet muokkaamaan
henkilökohtaisen ajattelunsa. Ja päinvastoin kuin isät ja äidit
usein uskovat, juuri silloin kun vanhemmat pyrkivät olemaan ”aina ja
joka asiassa samaa mieltä” heidän lapsensa kehittyy huonosti.
Ajattelemme että lapset
nykyisin tietävät tarpeeksi, ellei jopa liikaa seksuaalisuudesta.
Todellisuudessa näin ei välttämättä ole. Kysymys on siitä mitä
tietoa ja millaista mallia vanhemmat itse välittävät lapselleen.
Kolmevuotiaan jo pitää saada tietää mitä virkaa isän kiveksillä on
suvunjatkamisessa, esittää Dumas. Mutta vanhempien kykyyn puhua
seksuaalisuudestaan vaikuttaa edellisten sukupolvien perintö. Tämä
käsitys perustuu kliinisessä työssä saatuun pitkään kokemukseen
lapsen häiriöiden taustalla olevista isän seksuaalisuutta koskevista
kysymyksistä.
Dumas
nostaa esiin myös lasten pitkittyvät ja hyödyttömäksi osoittautuvat
terapiat, syynä mm. tietämättömyys ylisukupolvisesta
tiedostamattomasta ja erityisesti Oidipuksen ylisukupolvisesta
ulottuvuudesta, ja korostaa että teoriat ovat oikeita vain suhteessa
niiden toimivuuteen.
Didier Dumas
ISÄÄ VAILLA JA ILMAN
SANOJA
Isän merkitys lapsen
tasapainossa
ISBN 978-951-98603-8-1 Nid.
219 s. 28,-
On syytä palauttaa isille heidän paikkansa
ja määritellä heidän roolinsa lapsen hyvinvoinnissa. Isä ei ole vain
rahantuoja, vaimonsa iso poika ja apulainen, eikä myöskään
kakkosäiti. Isän asemasta riippuu lapsen psyykkinen rakenne ja
terveys. Isä on se, joka rikkoo äiti-lapsikuplan, tämän
pitkittyessään vahingollisen kahden suhteen, joka estää lasta
itsenäistymästä ja sopeutumasta yhteiskuntaan.
Isillä
menee huonosti yhteiskunnassa niin kauan kun sitä johtavat miehet,
jotka lakeja laatiessaan myöntävät vain naiselle vastuun kasvattaa
lasta.
Didier Dumas on kuunnellut isiä, äitejä ja lapsia yli
kaksi-kymmentä vuotta ja katsoo, että ymmärtämättömyys isän roolin
merkityksestä lapsen psyykkisessä rakentumisessa on tärkeä syy
lapsen mielen epäjärjestyksiin. Isien irtisanoutumisista aiheutuvat
häiriöt siirtyvät ja toistuvat pahentuen sukupolvelta toiselle ja ne
jäävät käsittämättömiksi, jos tarkastellaan vain yksilön
tiedos-tamatonta. Hänen tapauskertomuksensa ovat vaikuttavia
todis-tuksia ylisukupolvisen tiedostamattoman
olemassaolosta.
Lasten psykoanalyytikko Didier Dumas on
työskennellyt pitkään Françoise Dolton kanssa.
|
|
|

Nina
Canault
on ranskalainen tiedetoimittaja ja
filosofi, joka on kirjoittanut lukuisia artikkeleja eri
tieteenalojen tutkimuksista ja niiden vaikutuksista
nykyajatteluun.
|
Nina Canault
VAIETUT VIRHEET JÄLKIPOLVIEN
TAAKKANA
Ylisukupolvinen
tiedostamaton ISBN
978-951-98603-7-4 Nid. 141 s. 25,-
Mikä
on virhe? Arviointierehdys vai huono teko?
Didier Dumas,
psykoanalyytikko, sanoo näin:“Virhe on puhumatta jättäminen,
mahdottomuus kertoa, kyvyttömyys vastata itsestään ihmisenä,
puhuvana ihmisenä.”
Esi-isiltä perityt
traumat siirtyvät tahattomasti seuraaville sukupolville kun vaikeita
asioita ei haluta ajatella, niistä vaietaan, tai kerrotaan
valheellisia selityksiä. Mutta vaietuista asioista tulee
ylisukupolvinen tuhoava fantomi. Se mikä ei ole voinut tulla esiin
itkuna eikä puheena, ilmenee sairauksina tai käsittämättöminä
onnettomuuksien toistamisena seuraavilla sukupolvilla.
Terapeuttinen ihme
tapahtuu, kun vaiettu salaisuus löytyy. Ylisukupolvinen teoria ja
sukupuun käytöstä tehdyt tutkimukset ovat tuoneet
lisää ymmärrystä tapauksiin, joissa aiempi tietämys ihmisen psyyken
rakenteesta on jättänyt terapeutit keinottomiksi.
Kirjassa haastatellaan
genealogiaa, sukututkimusta työssään käyttäviä tutkijoita,
lääkäreitä, psykoanalyytikoita ja terapeutteja.
|

Françoise
Dolto (1908-1988)
oli
ranskalainen lastenlääkäri ja psykoanalyytikko, jonka koko
Ranska tuntee radio-ja televisio-ohjelmien ansiosta.
Hänen kirjojaan on käännetty useille kielille
ja myyty miljoonia kappaleita.
Lacanin rinnalla opettanut Dolto ei ollut
ensisijaisesti teoreetikko, vaan hän näki tehtäväkseen puhua ja
kirjoittaa kaikille lasten kanssa tekemisissä oleville
siitä, mitä hän oli lasten psykoanalyytikkona oivaltanut.
Kirjoittaessaan evankeliumeista Dolto
asettui alttiiksi sekä toisten psykoanalyytikkojen että teologien
kritiikille, sillä vallitsevan käsityksen mukaan uskontoa ei pitänyt
sekoittaa psykoanalyysiin, ja teologit taas tietävät parhaiten,
miten Jumalan sanaa tulkitaan – aivan niin kuin Jeesuksen aikana.
Dolto on
tunnettu myös kasvatusfilosofina ja yhteiskuntaa
kriittisesti arvioivana ajattelijana. Vaikka hänet
torjuttiin yliopistopiireissä, hänen yhteiskunnallinen
vaikutuksensa lapsen asemaan on ollut kiistaton. Monet
ovat innostuneet hänen rohkeasta esimerkistään, ja ryhtyneet
- kukin omalla alallaan, omassa työssään - toimimaan lapsen
aseman parantamiseksi. Näitä Dolton
perillisiksi tunnustautuvia on muuallakin kuin Ranskassa.
Esimerkkinä kanadalainen lastentuomari Andrée Ruffo*, joka
ryhtyi julkiseen taisteluun lasten puolesta systeemiä
vastaan, joka "määrärahojen puutteessa" ei vastaa
velvoitteistaan. (F.Dolto- A. Ruffo: L'enfant, le juge
et la psychanalyste)


Dolton
kehittämä Maison Verte
on lapsille ja huoltajille tarkoitettu avoin
konsultaatiokeskus ja tapaamispaikka, joita on Ranskassa jo
125 ja myös muissa maissa. Niihin saa mennä anonyymisti aikaa
tilaamatta niin usein kuin haluaa ja tarve vaatii. Henkilökunta
koostuu psykoanalyytikoista ja tai psykoanalyyttisesti
orientoituneista psykologeista. Tarkoitus on luoda tilaisuus päästä
puhumaan asioista silloin kun ne vielä ovat pieniä ja ennen kaikkea
heti kun tarvetta on. Psyykkisten häiriöiden ennaltaehkäisy oli
Doltolle tärkeä tavoite.
Freudista ja Lacanista poiketen Dolto
katsoi subjektin tietoisuuden heräävän ennen syntymää, jo
hedelmöitymistyshetkellä. Siksi ei ollut yhdentekevää, mitä tapahtuu
odotusaikana. Dolto oli niin ikään vakuuttunut jo vastasyntyneen
kyvystä ymmärtää ihmisen merkityksellistä puhetta.
Dolto puhui vastasyntyneille.
Vankka usko vauvojen kykyyn ymmärtää puhetta
perustui Dolton neljänkymmenen vuoden kokemukseen
0-3 -vuotiaiden vaikeasti häiriintyneiden
lastenkotilasten vastaanottoon Trousseaun sairaalassa
Pariisissa.
|
Françoise
Dolto – Gérard Sévérin
EVANKELIUMIT
JA USKO PSYKOANALYYSISSÄ - halun elämä
ISBN
98603- 6-3 Nid. 393
s. 29,-
Kirjaan
on koottu ajatukset, joita Françoise Doltolla on herännyt
evankeliumeja lukiessa. Hän huomasi, että monien potilaitten
uskonnollinen kasvatus oli elämän ja laupeuden vihollinen, täysin
vastakkainen evankeliumien ilon ja rakkauden viestille, jollaisena
hän oli ne ymmärtänyt. ”Se, mitä luen evankeliumeissa
psykoanalyytikkona näyttää vahvistavan, kuvaavan tätä elävää
dynamiikkaa, joka toimii ihmisen psyykessä ja sen voimaa, joka tulee
tiedostamattomasta, sieltä missä halun lähde on, sieltä mistä hän
lähtee etsimään sitä mikä häneltä puuttuu.”
”Hänen
tapansa lukea evankeliumeja on rajallinen, niin kuin jokainen
ihmisiin tai asioihin luotu katse, se on riippuvainen tilasta,
ajasta ja tavasta olla: se on näkökulma, mahdollinen tulkinta. Se ei
ole Tulkinta…erehtymätön lukemisen muoto. ”Olisin vilpittömästi
pahoillani, hän kirjoitti, jos lukijani kopioisivat minua toistaen
puheitani ikään kuin minä tietäisin totuuden.”
Françoise
Dolto jakaa yksinkertaisesti ilonsa löytää maallikon tavoin
evankeliumit ja niiden jatkuva uusiintumien elävistä voimista, usein
tiedostamattomista” Luullaan, että Jeesus sanoo mitä pitäisi tehdä,
hän huomautti. Ei! Hän sanoo mitä tapahtuu
tiedostamattomassa. Jeesus asettaa esille
näyttämösovituksen kaikille, köyhille, rikkaille, nuorille… halun
dynamiikasta.” Jokaisessa on itsessään lesken poikaa, Jairoksen
tytärtä, jotka eivät kehity. ” Se tapahtui kauan sitten ihmisille?
Mutta tänäänhän se tapahtuu meissä!”, toisti Dolto.
Suurena
”lasten puolestapuhujana” Dolto kiinnittää huomiota siihen mikä
kasvatuksessa sammuttaa ja tukahduttaa elävän, eteenpäin vievän
halun. Hän näkee eron maallisen ja hengellisen lain ja auktoriteetin
välillä, pohtii synnin ja kommunikoimattomuuden yhteyttä ja
syyllisyyden merkitystä.
Doltolle
Jeesus ihmiselämässään on esimerkki jumalallisen halun
toteuttamisesta ja Raamatun naisilla on siinä oma merkityksensä.
Dolton
lukutapa on herättänyt monia uskontoa kohtaan välinpitämättömiä,
niitä jotka ovat tuudittautuneet tavanomaisuuteen, koska tekstit
ovat liian tuttuja ja niitä jotka ”asuvat kirkon vieressä, eivätkä
koskaan käy siellä.”
Françoise Dolto
KUN
VANHEMMAT EROAVAT
ISBN 98603 -3-5 Nid. 140 s.
20,-
Tunnettu ranskalainen "lasten puolestapuhuja"
Françoise Dolto pohtii tässä kirjassa avioeroa lasten, vanhempien ja
yhteiskunnan eri toimijoiden kannalta.
Miksi päädytään eroon? Unohtaako äitiyteen keskittyvä nainen
kumppaninsa? Miten parisuhdetta suojellaan lapsenkin parhaaksi?
Entä kun lapsen suhteet katkeavat toisen vanhemman sukuun, ja
uusperhe tuo uudet ongelmat?
Uskaltaako ja haluaako lapsi puhua siitä koulussa? Mitä hänelle
vastaavat opettajat, terveydenhoitajat, psykologit?
Mitä haittaa voi olla vuorovanhemmuudesta?
Jos jo laissa määriteltäisiin vanhempien tapaamisvelvollisuus
eikä vanhempien tapaamisoikeus, niin vaikuttaisiko se asenteisiin
kaikilla tasoilla? Onko lapsen velvollisuus tavata
vanhempaansa?
Onko laki lapsen tukena? Dolto vaatii lapselle oikeutta tulla
kuulluksi huoltajuuskysymyksessä. Kuka kertoo lapselle, mitä
avioeropäätöksessä sanotaan?
Avioeron vaikutuksia ei voi eliminoida eivätkä ne kaikki näy
heti, vaan tulevat ilmi vasta myöhemmin, sanoo Dolto. Mutta lasta
pitää kuulla ja selittää asiat, sillä vaikeneminen on vahingollista.
Lapsen kasvattaminen itsenäiseksi, itsestään vastuun ottavaksi on
aina — mutta erityisesti erotilanteessa — vanhempien tärkein
tehtävä
Françoise Dolto
ELÄMISEN VAIKEUSIsbn 951.98603-4-7 4448 s.
25,- Näissä teksteissä on kysymys lapsista, heidän
kehityksensä vaikeuksista ja keinoista selviytyä niistä. Kysymys on
myös vanhemmista, heidän ahdistuksistaan, heidän tavastaan olla
lapsen kanssa, ohjata lapsen elämää. "Olen ajatellut omalla
kohdallani, että psykoanalyytikon rooli ei rajoitu vain analyysien
läpiviemiseen, eikä tietämisen itsekkääseen kapaitalisointiin, vaan
se ulottuu, perustuen omaan kokemukseen ihmisen kärsimyksestä,
yhteiskunnalliseen ja julkiseen toimintaan, jatkuviin
kannanottoihin. Niinpä tässä kirjassa on äänessä
kasvatusfilosofi ja lasten puolestapuhuja, joka vaatii lapselle
kunnioitetun subjektin asemaa heti syntymästä
lähtien. Varhaiskasvatus on Dolton suuri huolen aihe,
"digestiiviseksi" kutsuttu koulu erityisen purevan kritiikin kohde.
Kasvatetaanko lapsista tottelevaisia lampaita vai itsenäisesti
ajattelevia ihmisiä? Missä on luova itsenäisyys? Saako olla
erilainen ja kukoistaa? Doltolla on näkemys siitä, miten
lapsi pitää ottaa vastaan ihmisyhteisössä, kuinka hänet kohdataan. Esimerkkinä
kohtaamisesta on Dolton vuonna 1979 perustama Maison Verte, "matalan kynnyksen"
keskus, jossa psykoanalyytikon tehtävänä on toimia "ahdistuksen
imijäsienenä", joka kohtaa tietyllä tavalla niin lapsen kuin hänen
seurassaan olevana aikuisen. Dolton ajatukset
psykoanalyysistä ja sen toteuttamisesta lapsen ja hänen
lähipiirinsä kannalta kiinnostavat myös niitä, joilla vaikeuksia on
ja jotka niihin apua hakevat.
Françoise Dolto
LAPSUUDEN TAITEKOHDAT
Isbn 951-98603-1-2, 283 s. ovh
25,-
Kirja on kokoelma Dolton luentoja ja artikkeleita lasten
kasvattajia laajasti aina askarruttavista kysymyksistä,
tinkimättömästi lapsen kannalta, lasta kunnioittaen. Aiheina ovat
mm. varhaiskasvatuksen tärkeys, pienen lapsen aggressiivisuus,
sanaton väkivalta seksuaalinen identiteetti, siisteyskasvatus,
vieroittaminen, sisaruskateus, unihäiriöt ja puhumisen tärkeys,
sillä "todellisuuden kohtaaminen vaatii paljon keskustelua kanssa".
Kasvatusfilosofina tunnettu Dolto pohtii tässäkin kirjassa myös
koulua ja opettamista lapsen näkökulmasta.Nuorten yhteiskunnallista
asemaa ja sen vaikutusta nuorten käyttäytymiseen hän analysoi
rikostapauksen valossa.
Lapsen tärkeiden kehitysvaiheiden
tunteminen ja niiden huomioonottaminen on tärkeätä kaikessa lasta
koskevassa päätöksenteossa. Silloin ei lapselta vaadita sellaista,
mihin hän ei vielä kykene ja annetaan lapsen toteuttaa elämänhaluaan
ilman tarpeettomia kieltoja ja rajoituksia aikuisen turvallisessa
seurassa. Välttämättömiä tietyt rajat ovat lapsen turvallisuuden
vuoksi. Lapsen halu tulee aina oikeuttaa, vaikka sitä ei voi eikä
pidäkään aina toteuttaa, sanoo Dolto.
Dolto oli usein
aikaansa edellä intuitioissaan. Nyt hänen kirjansa ovat
ajankohtaisempia kuin koskaan. Dolton mukana voi miettiä mihin
aikuiset panevat rajansa lastenkasvatuksessa ja päättäjät tehdessään
lapsen hyvinvointiin vaikuttavia ratkaisuja. Kirja on tarkoitettu
kaikille, jotka ovat lasten kanssa tekemisissä ja tekevät lapsia
koskevia päätöksiä.
ARVOSTELUT:
"Uskottava, keskustelua
ja mietteitä herättävä." "Antaa erilaisen näkökulman lapsuuden
käsittelyyn" "Ammattilaisille ja todella asiasta kiinnostuneille
loistava kirja" "Tämä kirja on erittäin hyödyllinen jo ennen
odotusaikaa, viimeistään synnytyksen jälkeen aivan välttämätön
jokaiselle vanhemmalle. Myös isovanhemmille tarpeellinen. Voisi
sanoa, että tämän kirjan lukemisen jälkeen vanhemmilla on
"ajokortti" vanhemmuuteen." "Erittäin kiinnostava ja monipuolinen
kirja. Sisällysluettelo on erinomainen, samoin asiahakemisto.
Molemmat auttavat nopeasti löytämään sen tiedon mitä juuri nyt
tarvitsee." "Tämä kirja ei ole kertakäyttöön tarkoitettu. Sitä ei
lueta nopeasti ja unohdeta sitten. Se herättää paljon ajatuksia myös
itsestä ja omasta lapsuudesta, joka nousee väistämättä pintaan omien
lasten kanssa. On hyvä, että se on hyllyssä silloin, kun elämä
lapsen kanssa herättää kysymyksiä. Näitä kysymyksiä ei ole viisasta
väistää."
Françoise Dolto
KIELI KAIKKI KAIKESSA
ISBN
951-98603-0-4 Nid. 156 s. 15,-
Kirjassa käydään läpi
tavallisia lapsen elämän asioita ja eri elämäntilanteita, joissa
kieli - erityisesti puhuttu kieli - tai puhumatta jättäminen -
vaikuttaa lapsen elämään ja kehittymiseen voimakkaasti. Läheisen
kuolema tai vakava sairaus, adoptio ja avioero hämmentävät jo
aikuista niin, ettei hän aina osaa lapselle asiasta puhua. Halutaan
säästää lasta tai ajatellaan, ettei pieni lapsi voi ymmärtää. "Lapsi
kuitenkin tarvitsee totuuden ja hänellä on siihen oikeus", sanoo
Dolto. Hän ei myöskään jätä huomioimatta yhteiskunnallisella tasolla
tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat niin lapsen kuin aikuisenkin
elämään. Kieli kaikki kaikessa on Dolton kirjoista ensimmäinen
suomeksi käännetty.
ARVOSTELUT
"Ihmisille, joilla on
omia lapsia tai ovat kiinnostuneita lapsen kehitykseen vaikuttavista
asioista, teos on aika kaiken kattava kuvaus. Auttaa ymmärtämään
lapsen käyttäytymistä paljon paremmin.Teksti on eläväistä ja
kirjassa on paljon esimerkkejä." -Tiia Törmä
"Dolto näkee
terävästi asioiden ytimet, oleellisen. Ratkaisuehdotukset
yllätyksellisiä, mutta hyviä. Tärkeä kirja. Soisi kirjan sisällön
tulevan tutuksi vanhemmille" -Eero Välikangas
Kirjasta voisi
olla apua imetystukiryhmäläisille tai muille pienryhmille, jotka
käsittelevät lasten hoitoa ja kasvatusta. voisi esimerkiksi alustaa
aiheesta tai keskustella lukukokemuksesta." -IK
"Kirjoittaja
käyttää paljon esimerkkejä kuvaillessaan lapsen kehitykseen
vaikuttavia asioita. Teksti on eläväistä. Kirja auttaa ymmärtämään
lapsen käyttäytymistä paljon paremmin." -TT
|
Eveil-Kustannus Uomakuja
2 B
39 01600 VANTAA eveil@elisanet.fi
040-723 61 60 http://www.eveil.biz/
16.3. 2009
|