Eveil         Kirjoja alan ammattilaisille ja lapsen kasvattajille, joita kaikki aikuiset ovat siinä miten he lapsen kohtaavat, silloin kun kohtaavat.

 

       Eveil-Kustannus                      Uomakuja 2 B 39        01600 Vantaa                              040-723 61 60                              eveil@elisanet.fi     

                           Tilaukset :  granum.uta.fi tai eveil@elisanet.fi  Postimaksu lisätään. Lasku lähetyksen mukana.




                     

                        
            Ja lapsi loi isän  



Didier Dumas on ranskalainen psykoanalyytikko, joka käsittelee lapsen terveen psyykkisen kehityksen ydinkysymyksiä vanhempien, erityisesti isän merkityksen kannalta, hyödyntäen pohdiskelussaan myös neurotieteitä, sosiologiaa ja mytologiaa. 

Dumas on kirjoittanut myös  miehen seksuaalisuudesta, La Sexualité masculine ja nuorten seksuaalisuudesta, La sexualité des ados racontée par eux-mêmes.




            Isää vailla ja ilman sanoja

                                            UUTUUS

        Didier Dumas

JA LAPSI LOI ISÄN

ISBN  978-951.98603-9-8
Nid.  205 s,   28,-

Lapsi rakastaa meitä kun saamme mielihyvää hänen kanssaan olemisesta. Tämä mielihyvä on perusta vastavuoroisuudelle, jota hän tarvitsee voidakseen samastua meihin ja kasvaa, sanoo Dumas.

 

Kasvatusta tärkeämpää on muistaa olleensa itse lapsi ja tiedostaa mielessä tapahtuva samastumisprosessi, jonka kautta lapsi sisäistää vanhempiensa kielen, tavan ajatella sekä oman kulttuurinsa arvot ja asenteet. Isänä oleminen on ennen kaikkea oman isänsä toistamista.

 

Vanhempia on ohjeistettu yksimielisyyteen kasvatuskysymyksistä. Dumas katsoo, että ”samastumalla vuoronperään kumpaankin vanhempaansa lapsi rakentaa itselleen oman persoonallisuuden. Se, että hänen vanhempansa eivät ole aina samaa mieltä, pakottaa hänet muokkaamaan henkilökohtaisen ajattelunsa. Ja päinvastoin kuin isät ja äidit usein uskovat, juuri silloin kun vanhemmat pyrkivät olemaan ”aina ja joka asiassa samaa mieltä” heidän lapsensa kehittyy huonosti.

 

Ajattelemme että lapset nykyisin tietävät tarpeeksi, ellei jopa liikaa seksuaalisuudesta. Todellisuudessa näin ei välttämättä ole. Kysymys on siitä mitä tietoa ja millaista mallia vanhemmat itse välittävät lapselleen. Kolmevuotiaan jo pitää saada tietää mitä virkaa isän kiveksillä on suvunjatkamisessa, esittää Dumas. Mutta vanhempien kykyyn puhua seksuaalisuudestaan vaikuttaa edellisten sukupolvien perintö. Tämä käsitys perustuu kliinisessä työssä saatuun pitkään kokemukseen lapsen häiriöiden taustalla olevista isän seksuaalisuutta koskevista kysymyksistä. 

Dumas nostaa esiin myös lasten pitkittyvät ja hyödyttömäksi osoittautuvat terapiat, syynä mm. tietämättömyys ylisukupolvisesta tiedostamattomasta ja erityisesti Oidipuksen ylisukupolvisesta ulottuvuudesta, ja korostaa että teoriat ovat oikeita vain suhteessa niiden toimivuuteen. 


                                               

Didier Dumas

ISÄÄ VAILLA JA ILMAN SANOJA

Isän merkitys lapsen tasapainossa                                   

ISBN  978-951-98603-8-1
Nid. 219 s.   28,-

On syytä palauttaa isille heidän paikkansa ja määritellä heidän roolinsa lapsen hyvinvoinnissa. Isä ei ole vain rahantuoja, vaimonsa iso poika ja apulainen, eikä myöskään kakkosäiti. Isän asemasta riippuu lapsen psyykkinen rakenne ja terveys. Isä on se, joka rikkoo äiti-lapsikuplan, tämän pitkittyessään vahingollisen kahden suhteen, joka estää lasta itsenäistymästä ja sopeutumasta yhteiskuntaan. 

Isillä menee huonosti yhteiskunnassa niin kauan kun sitä johtavat miehet, jotka lakeja laatiessaan myöntävät vain naiselle vastuun kasvattaa lasta.

Didier Dumas on kuunnellut isiä, äitejä ja lapsia yli kaksi-kymmentä vuotta ja katsoo, että ymmärtämättömyys isän roolin merkityksestä lapsen psyykkisessä rakentumisessa on tärkeä syy lapsen mielen epäjärjestyksiin. Isien irtisanoutumisista aiheutuvat häiriöt siirtyvät ja toistuvat pahentuen sukupolvelta toiselle ja ne jäävät käsittämättömiksi, jos tarkastellaan vain yksilön tiedos-tamatonta. Hänen tapauskertomuksensa ovat vaikuttavia todis-tuksia ylisukupolvisen tiedostamattoman olemassaolosta.

 Lasten psykoanalyytikko Didier Dumas on työskennellyt pitkään Françoise Dolton kanssa.




   

            Vaietut virheet jälkipolvien taakkana


   

Nina Canault

on ranskalainen tiedetoimittaja ja filosofi, joka on kirjoittanut lukuisia artikkeleja eri tieteenalojen tutkimuksista ja niiden vaikutuksista nykyajatteluun.

















        
   
                                                   

       

Nina Canault

VAIETUT VIRHEET JÄLKIPOLVIEN TAAKKANA

Ylisukupolvinen tiedostamaton
   
ISBN 978-951-98603-7-4
Nid. 141 s.    25,-

         

Mikä on virhe? Arviointierehdys vai huono teko?

Didier Dumas, psykoanalyytikko, sanoo näin:“Virhe on puhumatta jättäminen, mahdottomuus kertoa, kyvyttömyys vastata itsestään ihmisenä, puhuvana ihmisenä.”

Esi-isiltä perityt traumat siirtyvät tahattomasti seuraaville sukupolville kun vaikeita asioita ei haluta ajatella, niistä   vaietaan, tai kerrotaan valheellisia selityksiä. Mutta vaietuista asioista tulee ylisukupolvinen tuhoava fantomi. Se mikä ei ole voinut tulla esiin itkuna eikä puheena, ilmenee sairauksina tai käsittämättöminä onnettomuuksien toistamisena seuraavilla sukupolvilla.

Terapeuttinen ihme tapahtuu, kun vaiettu salaisuus löytyy. Ylisukupolvinen teoria ja sukupuun käytöstä tehdyt     tutkimukset ovat tuoneet lisää ymmärrystä tapauksiin, joissa aiempi tietämys ihmisen psyyken rakenteesta on jättänyt terapeutit keinottomiksi.

Kirjassa haastatellaan genealogiaa, sukututkimusta työssään käyttäviä tutkijoita, lääkäreitä, psykoanalyytikoita ja terapeutteja.

          



  

   

            Evankeliumit psykoanalyysissä

       

                    

Françoise Dolto (1908-1988)

oli  ranskalainen lastenlääkäri ja psykoanalyytikko, jonka koko Ranska tuntee radio-ja  televisio-ohjelmien ansiosta. Hänen kirjojaan on käännetty useille kielille ja myyty miljoonia kappaleita.

Lacanin rinnalla opettanut Dolto ei ollut ensisijaisesti teoreetikko, vaan hän näki tehtäväkseen puhua ja kirjoittaa kaikille lasten kanssa tekemisissä oleville siitä, mitä hän oli lasten psykoanalyytikkona oivaltanut.

Kirjoittaessaan evankeliumeista Dolto asettui alttiiksi sekä toisten psykoanalyytikkojen että teologien kritiikille, sillä vallitsevan käsityksen mukaan uskontoa ei pitänyt sekoittaa psykoanalyysiin, ja teologit taas tietävät parhaiten, miten Jumalan sanaa tulkitaan – aivan niin kuin Jeesuksen aikana.

 

           Kun vanhemmat eroavat

Dolto on tunnettu myös
kasvatusfilosofina ja
yhteiskuntaa kriittisesti
arvioivana ajattelijana.
Vaikka hänet torjuttiin
yliopistopiireissä,
hänen yhteiskunnallinen 
vaikutuksensa lapsen
asemaan on ollut kiistaton.
Monet ovat innostuneet
hänen rohkeasta esimerkistään,
ja ryhtyneet - kukin omalla
alallaan, omassa työssään -
toimimaan lapsen aseman
parantamiseksi.
Näitä Dolton perillisiksi
tunnustautuvia on muuallakin
kuin Ranskassa. Esimerkkinä
kanadalainen lastentuomari
Andrée Ruffo*, joka ryhtyi
julkiseen taisteluun lasten
puolesta systeemiä vastaan,
joka "määrärahojen puutteessa" ei  vastaa velvoitteistaan.
(F.Dolto- A. Ruffo:
 L'enfant, le juge et la psychanalyste)

 

 

 Elämisen vaikeus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                                                   

                                       Lapsuuden taitekohdat



    Dolton kehittämä Maison Verte on lapsille ja huoltajille tarkoitettu avoin konsultaatiokeskus  ja tapaamispaikka, joita on Ranskassa jo 125 ja myös muissa maissa. Niihin saa mennä anonyymisti aikaa tilaamatta niin usein kuin haluaa ja tarve vaatii. Henkilökunta koostuu psykoanalyytikoista ja tai psykoanalyyttisesti orientoituneista psykologeista. Tarkoitus on luoda tilaisuus päästä puhumaan asioista silloin kun ne vielä ovat pieniä ja ennen kaikkea heti kun tarvetta on. Psyykkisten häiriöiden ennaltaehkäisy oli Doltolle tärkeä tavoite.   












   Kieli kaikki kaikessa

 Freudista ja Lacanista poiketen Dolto katsoi subjektin tietoisuuden heräävän
ennen syntymää, jo hedelmöitymistyshetkellä. Siksi ei ollut yhdentekevää, mitä tapahtuu odotusaikana. Dolto oli niin ikään vakuuttunut jo vastasyntyneen kyvystä ymmärtää ihmisen merkityksellistä puhetta.

                                              

Dolto puhui vastasyntyneille.

Vankka usko vauvojen kykyyn
ymmärtää puhetta perustui Dolton neljänkymmenen vuoden kokemukseen

0-3 -vuotiaiden vaikeasti häiriintyneiden lastenkotilasten vastaanottoon Trousseaun sairaalassa Pariisissa.             

    

 

                         

Françoise Dolto – Gérard Sévérin

EVANKELIUMIT JA USKO PSYKOANALYYSISSÄ  - halun elämä                                                     

ISBN 98603- 6-3    Nid. 393 s.   29,-

                        

Kirjaan on koottu ajatukset, joita Françoise Doltolla on herännyt evankeliumeja lukiessa. Hän huomasi, että monien potilaitten uskonnollinen kasvatus oli elämän ja laupeuden vihollinen, täysin vastakkainen evankeliumien ilon ja rakkauden viestille, jollaisena hän oli ne ymmärtänyt. ”Se, mitä luen evankeliumeissa psykoanalyytikkona näyttää vahvistavan, kuvaavan tätä elävää dynamiikkaa, joka toimii ihmisen psyykessä ja sen voimaa, joka tulee tiedostamattomasta, sieltä missä halun lähde on, sieltä mistä hän lähtee etsimään sitä mikä häneltä puuttuu.”

”Hänen tapansa lukea evankeliumeja on rajallinen, niin kuin jokainen ihmisiin tai asioihin luotu katse, se on riippuvainen tilasta, ajasta ja tavasta olla: se on näkökulma, mahdollinen tulkinta. Se ei ole Tulkinta…erehtymätön lukemisen muoto. ”Olisin vilpittömästi pahoillani, hän kirjoitti, jos lukijani kopioisivat minua toistaen puheitani ikään kuin minä tietäisin totuuden.”

Françoise Dolto jakaa yksinkertaisesti ilonsa löytää maallikon tavoin evankeliumit ja niiden jatkuva uusiintumien elävistä voimista, usein tiedostamattomista” Luullaan, että Jeesus sanoo mitä pitäisi tehdä, hän huomautti. Ei! Hän sanoo mitä tapahtuu tiedostamattomassa.  Jeesus asettaa esille näyttämösovituksen kaikille, köyhille, rikkaille, nuorille… halun dynamiikasta.” Jokaisessa on itsessään lesken poikaa, Jairoksen tytärtä, jotka eivät kehity. ” Se tapahtui kauan sitten ihmisille? Mutta tänäänhän se tapahtuu meissä!”, toisti Dolto.

Suurena ”lasten puolestapuhujana” Dolto kiinnittää huomiota siihen mikä kasvatuksessa sammuttaa ja tukahduttaa elävän, eteenpäin vievän halun. Hän näkee eron maallisen ja hengellisen lain ja auktoriteetin välillä, pohtii synnin ja kommunikoimattomuuden yhteyttä ja syyllisyyden merkitystä.

Doltolle Jeesus ihmiselämässään on esimerkki jumalallisen halun toteuttamisesta ja Raamatun naisilla on siinä oma merkityksensä.

Dolton lukutapa on herättänyt monia uskontoa kohtaan välinpitämättömiä, niitä jotka ovat tuudittautuneet tavanomaisuuteen, koska tekstit ovat liian tuttuja ja niitä jotka ”asuvat kirkon vieressä, eivätkä koskaan käy siellä.”

 


Françoise Dolto  

KUN VANHEMMAT EROAVAT

ISBN 98603 -3-5
Nid. 140 s.   20,-

 

Tunnettu ranskalainen "lasten puolestapuhuja" Françoise Dolto pohtii tässä kirjassa avioeroa lasten, vanhempien ja yhteiskunnan eri toimijoiden kannalta.

Miksi päädytään eroon? Unohtaako äitiyteen keskittyvä nainen kumppaninsa? Miten parisuhdetta suojellaan lapsenkin parhaaksi?

Entä kun lapsen suhteet katkeavat toisen vanhemman sukuun, ja uusperhe tuo uudet ongelmat?

Uskaltaako ja haluaako lapsi puhua siitä koulussa? Mitä hänelle vastaavat opettajat, terveydenhoitajat, psykologit?

Mitä haittaa voi olla vuorovanhemmuudesta?

Jos jo laissa määriteltäisiin vanhempien tapaamisvelvollisuus eikä vanhempien tapaamisoikeus, niin vaikuttaisiko se asenteisiin kaikilla tasoilla? Onko lapsen velvollisuus tavata vanhempaansa?

Onko laki lapsen tukena? Dolto vaatii lapselle oikeutta tulla kuulluksi huoltajuuskysymyksessä. Kuka kertoo lapselle, mitä avioeropäätöksessä sanotaan?

Avioeron vaikutuksia ei voi eliminoida eivätkä ne kaikki näy heti, vaan tulevat ilmi vasta myöhemmin, sanoo Dolto. Mutta lasta pitää kuulla ja selittää asiat, sillä vaikeneminen on vahingollista. Lapsen kasvattaminen itsenäiseksi, itsestään vastuun ottavaksi on aina — mutta erityisesti erotilanteessa — vanhempien tärkein tehtävä    









Françoise Dolto 

ELÄMISEN VAIKEUS

Isbn 951.98603-4-7

4448 s.    25,-

Näissä teksteissä on kysymys lapsista, heidän kehityksensä vaikeuksista ja keinoista selviytyä niistä. Kysymys on myös vanhemmista, heidän ahdistuksistaan, heidän tavastaan olla lapsen kanssa, ohjata lapsen elämää.

"Olen ajatellut omalla kohdallani, että psykoanalyytikon rooli ei rajoitu vain analyysien läpiviemiseen, eikä tietämisen itsekkääseen kapaitalisointiin, vaan se ulottuu, perustuen omaan kokemukseen ihmisen kärsimyksestä, yhteiskunnalliseen ja julkiseen toimintaan, jatkuviin kannanottoihin.

Niinpä tässä kirjassa on äänessä kasvatusfilosofi ja lasten puolestapuhuja, joka vaatii lapselle kunnioitetun subjektin asemaa heti syntymästä lähtien.

Varhaiskasvatus on Dolton suuri huolen aihe, "digestiiviseksi" kutsuttu koulu erityisen purevan kritiikin kohde. Kasvatetaanko lapsista tottelevaisia lampaita vai itsenäisesti ajattelevia ihmisiä? Missä on luova itsenäisyys? Saako olla erilainen ja kukoistaa?

Doltolla on näkemys siitä, miten lapsi pitää ottaa vastaan ihmisyhteisössä, kuinka hänet kohdataan. Esimerkkinä kohtaamisesta on Dolton vuonna 1979 perustama Maison Verte, "matalan kynnyksen" keskus, jossa psykoanalyytikon tehtävänä on toimia "ahdistuksen imijäsienenä", joka kohtaa tietyllä tavalla niin lapsen kuin hänen seurassaan olevana aikuisen.

Dolton ajatukset psykoanalyysistä ja sen toteuttamisesta lapsen  ja hänen lähipiirinsä kannalta kiinnostavat myös niitä, joilla vaikeuksia on ja jotka niihin apua hakevat.  



Françoise Dolto

LAPSUUDEN TAITEKOHDAT

 Isbn 951-98603-1-2,
 283 s. ovh 25,-

Kirja on kokoelma Dolton luentoja ja artikkeleita lasten kasvattajia laajasti aina askarruttavista kysymyksistä, tinkimättömästi lapsen kannalta, lasta kunnioittaen. Aiheina ovat mm. varhaiskasvatuksen tärkeys, pienen lapsen aggressiivisuus, sanaton väkivalta seksuaalinen identiteetti, siisteyskasvatus, vieroittaminen, sisaruskateus, unihäiriöt ja puhumisen tärkeys, sillä "todellisuuden kohtaaminen vaatii paljon keskustelua kanssa". Kasvatusfilosofina tunnettu Dolto pohtii tässäkin kirjassa myös koulua ja opettamista lapsen näkökulmasta.Nuorten yhteiskunnallista asemaa ja sen vaikutusta nuorten käyttäytymiseen hän analysoi rikostapauksen valossa.

Lapsen tärkeiden kehitysvaiheiden tunteminen ja niiden huomioonottaminen on tärkeätä kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa. Silloin ei lapselta vaadita sellaista, mihin hän ei vielä kykene ja annetaan lapsen toteuttaa elämänhaluaan ilman tarpeettomia kieltoja ja rajoituksia aikuisen turvallisessa seurassa. Välttämättömiä tietyt rajat ovat lapsen turvallisuuden vuoksi. Lapsen halu tulee aina oikeuttaa, vaikka sitä ei voi eikä pidäkään aina toteuttaa, sanoo Dolto.

Dolto oli usein aikaansa edellä intuitioissaan. Nyt hänen kirjansa ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Dolton mukana voi miettiä mihin aikuiset panevat rajansa lastenkasvatuksessa ja päättäjät tehdessään lapsen hyvinvointiin vaikuttavia ratkaisuja.
Kirja on tarkoitettu kaikille, jotka ovat lasten kanssa tekemisissä ja tekevät lapsia koskevia päätöksiä.

ARVOSTELUT:

"Uskottava, keskustelua ja mietteitä herättävä." "Antaa erilaisen näkökulman lapsuuden käsittelyyn" "Ammattilaisille ja todella asiasta kiinnostuneille loistava kirja" "Tämä kirja on erittäin hyödyllinen jo ennen odotusaikaa, viimeistään synnytyksen jälkeen aivan välttämätön jokaiselle vanhemmalle. Myös isovanhemmille tarpeellinen. Voisi sanoa, että tämän kirjan lukemisen jälkeen vanhemmilla on "ajokortti" vanhemmuuteen." "Erittäin kiinnostava ja monipuolinen kirja. Sisällysluettelo on erinomainen, samoin asiahakemisto. Molemmat auttavat nopeasti löytämään sen tiedon mitä juuri nyt tarvitsee." "Tämä kirja ei ole kertakäyttöön tarkoitettu. Sitä ei lueta nopeasti ja unohdeta sitten. Se herättää paljon ajatuksia myös itsestä ja omasta lapsuudesta, joka nousee väistämättä pintaan omien lasten kanssa. On hyvä, että se on hyllyssä silloin, kun elämä lapsen kanssa herättää kysymyksiä. Näitä kysymyksiä ei ole viisasta väistää."

       

Françoise Dolto

KIELI KAIKKI KAIKESSA

ISBN 951-98603-0-4
Nid. 156 s. 15,-

Kirjassa käydään läpi tavallisia lapsen elämän asioita ja eri elämäntilanteita, joissa kieli - erityisesti puhuttu kieli - tai puhumatta jättäminen - vaikuttaa lapsen elämään ja kehittymiseen voimakkaasti. Läheisen kuolema tai vakava sairaus, adoptio ja avioero hämmentävät jo aikuista niin, ettei hän aina osaa lapselle asiasta puhua. Halutaan säästää lasta tai ajatellaan, ettei pieni lapsi voi ymmärtää. "Lapsi kuitenkin tarvitsee totuuden ja hänellä on siihen oikeus", sanoo Dolto. Hän ei myöskään jätä huomioimatta yhteiskunnallisella tasolla tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat niin lapsen kuin aikuisenkin elämään. Kieli kaikki kaikessa on Dolton kirjoista ensimmäinen suomeksi käännetty.

ARVOSTELUT

"Ihmisille, joilla on omia lapsia tai ovat kiinnostuneita lapsen kehitykseen vaikuttavista asioista, teos on aika kaiken kattava kuvaus. Auttaa ymmärtämään lapsen käyttäytymistä paljon paremmin.Teksti on eläväistä ja kirjassa on paljon esimerkkejä." -Tiia Törmä

"Dolto näkee terävästi asioiden ytimet, oleellisen. Ratkaisuehdotukset yllätyksellisiä, mutta hyviä. Tärkeä kirja. Soisi kirjan sisällön tulevan tutuksi vanhemmille" -Eero Välikangas

Kirjasta voisi olla apua imetystukiryhmäläisille tai muille pienryhmille, jotka käsittelevät lasten hoitoa ja kasvatusta. voisi esimerkiksi alustaa aiheesta tai keskustella lukukokemuksesta." -IK

"Kirjoittaja käyttää paljon esimerkkejä kuvaillessaan lapsen kehitykseen vaikuttavia asioita. Teksti on eläväistä. Kirja auttaa ymmärtämään lapsen käyttäytymistä paljon paremmin." -TT

                                                                                                                                                         

                                                                                    

 


    Eveil-Kustannus
Uomakuja 2 B 39  01600 VANTAA
eveil@elisanet.fi  040-723 61 60
http://www.eveil.biz/


 


                                                  

 



16.3. 2009